Laatusanasto haltuun
3.12.2024Laadunhallinnassa eri standardien yhteydessä käytettävät termit saattavat olla asiaan perehtymättömälle vaikeita tai monimutkaisia ymmärtää.
Standardit vaikuttavat meihin kaikkiin ja jokainen meistä hyötyy standardeista, useimmiten tietämättään. Virallisten standardien laadinnassa on omat kansainvälisesti sovitut periaatteensa. Suomessa standardisoinnin kansallisena keskusjärjestönä toimii Suomen Standardisoimisliitto SFS ry.
Termejä tarkemmin pohdittaessa voi huomata, että usein asiat niiden ympärillä ovat aivan arkisia. Olemme keränneet yhteen keskeistä sanastoa standardeihin ja laadunhallintaan liittyen.
Akkreditointi. Valtuuttaminen, valtuuttaa, tehdä uskotuksi, uskoa jollekulle, lisensoida.
Sertifiointilaitosten toiminnan varmistamista, että niiden toiminta täyttää sertifiointilaitoksille asetetut vaatimukset.
Auditoija. Auditoija on henkilö, joka arvioi, että toiminta tai ohjeet ovat ajan tasalla ja niitä noudatetaan. On lisäksi auditoinnin kohteen kannalta riippumaton henkilö.
Auditointi. Organisaation sisäistä tai ulkoista toiminnan varmistamista, että toiminta toteutuu suunnitelmien mukaan ja siinä noudatetaan annettuja toimintaohjeita
Arvot. Arvoilla tarkoitetaan toivottua asiaa, suotavaa käyttäytymistä tai päämäärää. Arvot ovat luonteeltaan käsitteellisiä ja ne ohjaavat ihmisten tai ihmisryhmien toimintaa.
BRC standardi (Brand Reputation Compliance). Maailman elintarvikekaupassa BRC Food Standard on luotettava työkalu valmistajille todistaa asiakkailleen, että he voivat helposti osallistua elintarviketurvallisuusohjelmiinsa ja toimitusketjuihinsa. BRC Food Standard on kehittänyt vähittäiskauppiaat, elintarviketeollisuuden asiantuntijat ja niihin liittyvät organisaatiot. Standardi julkaistiin ensimmäisen versionsa kanssa vuonna 1998.
CE merkintä. CE-merkintä osoittaa, että tuote on tarkastettu ja se täyttää EU:n turvallisuus-, terveys- ja ympäristövaatimukset.
Code of Conduct. eli eettiset periaatteet tarkoittavat organisaation omia hyvän liiketavan periaatteita tai eettisiä pelisääntöjä. Se on organisaation itseään varten laatima itsenäinen dokumentti, joka ohjaa organisaation johdon ja työntekijöiden nykyistä ja tulevaa toimintaa kohti asetettuja tavoitteita.
Dokumentoitu tieto. Informaatio, jota organisaatiolla on tarve hallita ja ylläpitää, sekä tietoväline, joka tiedon sisältää.
FSC standardi. FSC on vapaaehtoinen sertifiointijärjestelmä. Metsänomistaja päättää sertifioinnista ja siitä irtautumisesta itse. FSC-sertifioidussa metsässä vaalitaan metsien biologista monimuotoisuutta, taloudellista kestävyyttä sekä maisema- ja kulttuuriarvoja.
Fssc 22000 standardi. FSSC 22000 on elintarviketurvallisuuden sertifiointijärjestelmä, joka perustuu olemassa olevaan kansainvälisesti tunnustettuun ISO 22000 -standardiin ja jota täydennetään teknisillä standardeilla.
GMP+ standardi. GMP+-sertifiointi – turvallisia, korkealaatuisia rehuaineita. GMP+-sertifioinnin avulla rehuntuottajat voivat osoittaa, että heidän tuotteensa ovat turvallisia ja korkealaatuisia. Standardi perustuu ISO 9001 -standardin perusrakenteeseen, ja siinä asetetaan tärkeitä vaatimuksia laadunhallinnalle.
Havainnointi. Havainnointi on menetelmä, jossa tietoa kerätään seuraamalla tutkittavaa ilmiötä. Havainnointia käytetään itsenäisesti tai muiden tallennusmenetelmien rinnalla. Havainnointi soveltuu vuorovaikutuksen ja toiminnan tutkimiseen.
ISO 9001 standardi. on kansainvälisesti tunnetuin ja eniten käytetty laadunhallintastandardi. Standardin avulla yritykset voivat palvella asiakkaitaan paremmin ja varmistaa, että tuotteet ja palvelut täyttävät aina niin asiakkaiden kuin viranomaistenkin vaatimukset.
ISO 14001 standardi. on ympäristöjohtamisen kansainvälinen standardi, jossa edetään johdonmukaisesti vaatimusten pohjalta.
ISO 45001 standardi. on kansainvälinen työterveyden ja työturvallisuuden johtamisjärjestelmä, joka antaa järjestelmällisen kansainvälisesti todennetun turvallisuusjohtamisen viitekehyksen. Standardin mallin avulla voidaan kehittää yrityksen turvallisuuskulttuuria sekä vähentää tapaturmia ja sairauspoissaoloja.
ISO 22000 standardi. Elintarviketurvallisuuden hallinta -standardi sisältää erityisiä vaatimuksia elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmälle, joka parantaa organisaation kykyä toimittaa jatkuvasti tuotteita ja palveluja, jotka täyttävät asiakkaiden sekä lakisääteiset ja lainsäädännölliset
IFS standardi. International Featured Standard Food on elintarviketeollisuuden toimijoille suunnattu standardi elintarvikkeiden ja tuotantoprosessien turvallisuuden ja laadun varmentamiseksi. IFS-sertifioinnin avulla pyritään kehittämään erityisesti elintarviketurvallisuuteen ja laadunhallintaan liittyviä prosesseja.
ISO 27001 standardi. ISO 27001 -standardissa määritellään yksityiskohtaisesti organisaation tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän perustamista, täytäntöönpanoa, ylläpitoa, seurantaa ja parantamista koskevat vaatimukset.
ISO 26000 standardi. on teknisesti ja metodologisesti laaja-alainen ohjeistus yritysten ja organisaatioiden sosiaalisten vaatimusten huomioimiseksi, ja se palvelee käyttäjää kestävän kehityksen orientaationa.
ISO 3834 standardi. Standardit ISO 3834-2, ISO 3834-3 ja ISO 3834-4 muodostavat täyden kokoelman laatuvaatimuksista kaikkien sulahitsausprosessien prosessinohjaukseen (kullekin prosessille erikseen tai yhdessä sopimuksen mukaan).
Jatkuva parantaminen. on organisaation toiminta-ajatus ja käytäntö, joka keskittyy systemaattiseen ja jatkuvaa kehitystä edistävään prosessiin. Tavoitteena on parantaa tuotteita, palveluita tai prosesseja pitkäjänteisesti ja inkrementaalisesti (=lisäävä, kasvava, lisäyskelpoinen, kumulatiivinen)
Johdon katselmus. Johdon katselmus on määrätyin väliajoin tehtävä arviointi laadunhallintajärjestelmän ajan tasalla olosta, sen riittävästä tasosta ja että se täyttää sille asetetut vaatimukset. Katselmuksessa arvioidaan, toteutuuko laadunhallintajärjestelmä käytännössä, eli toimitaan kuvausten ja ohjeiden mukaisesti ja siitä saatava arviointitieto on riittävää.
Katselmus. Määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavan kohteen sopivuuden, riittävyyden tai vaikuttavuuden määrittäminen.
Koulutusrekisteri. on ratkaisu pätevyyksien ajantasaisuuden, koulutusten järjestämisen ja tiedon hallinnan haasteisiin.
Korjaavat toimenpiteet. Toimenpide, jolla poistetaan poikkeaman syy ja estetään poikkeaman toistuminen.
KPI-mittarit. on lyhenne, joka tulee sanoista Key Performance Indicator. KPI on suomeksi suorituskykymittari tai -mittaristo. Käytännössä KPI-mittaristo seuraa, kuinka tehokkaasti yritys saavuttaa liiketoiminnalleen tai yksityiselle tiimille asettamansa keskeisimmät tavoitteet.
Laadunhallinta. Organisaation johtamisen ja toimintaprosessien systemaattista hallintaa (= toiminnan suunnittelua ja riskien arviointia, sen mukaista toteutusta, toiminnan arviointia ja tulosten perusteella tapahtuvaa kehittämistä).
Laadunhallintajärjestelmä. Laatuun liittyvä hallintajärjestelmä, joka on osa organisaation johtamisjärjestelmää.
Laatu. Laatu on virheetön toteutus. Palvelun laatu on asiakastyytyväisyyttä, tuotteen laatu on vaatimusten mukaisuutta suhteessa asetettuihin spesifikaatioihin sekä prosessin laatu on virheetön suoritus ja toimitus prosessin eri vaiheissa asiakkaalle.
Laatujärjestelmä. Toimintajärjestelmä, jossa kuvataan, miten organisaation toimintaa johdetaan, ohjataan ja kokonaisuutta hallitaan. Se sisältää prosessikuvaukset, vastuut, valtuudet, toimintaohjeet sekä toiminnassa tarvittavat ja tuotettavat dokumentit. Laatua voidaan arvioida, mitata, prosessoida ja kehittää laadunhallintajärjestelmän avulla.
Laatupoikkeama. Suunnitellusta tai sovitusta poikkeava tapahtuma. Ero vaatimuksen ja toteutuneen välillä.
Laatupolitiikka. Laatuun liittyvä politiikka. Yleensä laatupolitiikka on yhdenmukainen organisaation yleisen politiikan kanssa. Se voidaan yhdenmukaistaa organisaation vision ja toiminta-ajatuksen kanssa, ja se muodostaa perustan laatutavoitteiden asettamiselle.
Muutosten suunnittelu. Laadunhallintajärjestelmän muutostarpeet ja huomioitavat asiat. Yleisesti ottaen, muutoksen suunnittelu ja toteuttaminen muodostavat kriittisen osan organisaation kyvystä sopeutua muuttuvaan ympäristöön, pysyä kilpailukykyisenä ja saavuttaa asettamansa tavoitteet.
Organisaation toimintaympäristö. Sisäisten ja ulkoisten tekijöiden yhdistelmä, joka voi vaikuttaa siihen, kuinka organisaatio päättää määritellä ja saavuttaa tavoitteensa.
PEFC standardi (Programme for the Endorsement of Forest Certification). on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti kestävää metsätaloutta. PEFC on perustettu vuonna 1999, ja samana vuonna PEFC-sertifiointi jalkautui Suomeen.
Perehdyttäminen. tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat, ihmiset ja työhönsä liittyvät odotukset. esimerkiksi työkokonaisuus sekä se, mistä osista ja vaiheista työ koostuu sekä mitä tietoa ja osaamista työ edellyttää.
Poikkeama. tarkoittaa organisaatiossa tilannetta, jossa todellisuus ei vastaa ennalta määriteltyjä standardeja, odotuksia tai vaatimuksia. Poikkeamat voivat ilmetä esimerkiksi prosessivirheenä, tuotteen tai palvelun laatuongelmana, turvallisuusriskinä tai ympäristöhaittana.
Poikkeavien tuotosten ohjaus. Tuotteet ja palvelut, jotka eivät täytä vaatimuksia tunnistetaan ja estetään toimitus ja käyttö.
Prosessi. Toimintojen ketju, joka alkaa asiakkaan toimeksiannosta tai tilauksesta ja päättyy asiakkaan saamaan virheettömään tuotteeseen tai palveluun. Se voi olla organisaation eri toimintayksiköiden välistä toimintaa tai toimintayksiköiden eri henkilöstöryhmien tai henkilöiden välistä toimintaa. Se eroaa työvaiheesta siten, että työvaihe on yhden henkilön oma työvaiheiden suoritus.
Riskianalyysi. Prosessi, jolla pyritään ymmärtämään riskin luonne ja määrittämään riskitaso.
Riskien arviointi. Riskien arviointi on laaja-alaista ja systemaattista vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä. Riskien arvioinnin tavoitteena on työn turvallisuuden tehokas parantaminen.
Sertifiointi. Sertifiointi perustuu kolmannen osapuolen vahvistamaan vaatimustenmukaisuuden arviointiin, jossa vaatimusten täyttyminen tarkastetaan. Vaatimukset esim. tekniset säännöt tai alan eritelmät ovat useimmiten esitetty standardeissa. Standardit voivat olla kansainvälisiä ISO, eurooppalaisia EN tai kansallisia SFS-standardeja. Sertifioinnin kohteena voi olla joko johtamisjärjestelmä, tuote tai prosessi tai henkilö. Organisaatiolle myönnetään kirjallinen todistus (sertifikaatti) siitä, että toiminta tai tuote täyttää sille asetetut vaatimukset.
Sidosryhmä. Yrityksen sidosryhmiä ovat kaikki tahot, joiden kanssa yritys on tekemisissä, joihin sen toiminta vaikuttaa ja jotka vaikuttavat sen toimintaan.
Sisäinen auditointi. Määrävälein pidettävä riippumaton laadunhallintajärjestelmään kohdistuva organisaation kehittämismenettely, jolla selvitetään, miten sovitut toimintatavat, sidosryhmien odotukset ja viranomaisvelvoitteet toteutuvat käytännössä sekä missä auditointikohteella on vielä kehitettävä toimintaansa.
Johdon sitoutuminen. Johto määrittelee, millaisia laatutavoitteita yrityksessä tavoitellaan ja miten ne yhdistyvät organisaation laajempiin liiketoimintatavoitteisiin. Ilman johdon sitoutumista laatuun, yrityksen pyrkimykset sen parantamiseen jäävät usein puutteellisiksi.
Sitovat velvoitteet. korvaaja termille ”oikeudelliset velvoitteet ja muut vaatimukset, joihin organisaatio on sitoutunut itse.” Sitovien velvoitteiden tunnistamisen perustana on organisaation ja sen kontekstin ymmärtäminen (ISO 14001.
Soveltamisala. Laadunhallintajärjestelmää varten yrityksen on määritettävä laadunhallintajärjestelmän kannalta olennaiset prosessit sekä niiden soveltaminen organisaatiossa.
Standardi. Standardi on kirjallinen julkaisu, jossa määritetään esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen ominaisuuksia ja vaatimuksia tai järjestelmien toimintaa.
Standardointi. Standardointi on yhteisten toimintatapojen – hyvien käytäntöjen, ratkaisujen ja vaatimusten – laatimista.
SWOT-analyysi. SWOT-analyysissä yrityksen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat listataan ylös, jotta yrittäjällä on mahdollisuus saada kokonaiskuva yrityksen toiminnasta. Sitä käytetään liikeidean tarkasteluun, jonka pohjalta yrittäjä voi lähteä kehittämään yritystään.
Tehtaan sisäinen laatukäsikirja (FPC-manuaali). Moderni käsitys laadunvarmistuksesta tarkoittaa niitä menettelytapoja, prosesseja ja jär- jestelmiä, joiden avulla turvataan ja kehitetään laatua.
Tietoisuuden lisääminen.
Todentaminen. Objektiiviseen näyttöön perustuva varmistuminen siitä, että määritellyt vaatimukset on täytetty.
Toimintajärjestelmä. Toimintajärjestelmä on yrityksen organisaation jokapäiväisen toiminnan ohjaus- ja johtamisjärjestelmä.
TTT-järjestelmä. Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä (ISO 45001)
Tukiprosessi. Tukiprosessit edistävät ydinprosessien sujuvuutta ja organisaation toimivuutta. Tukiprosessit myös avustavat ydinprosesseja ja luovat niille edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Tyypillisiä tukiprosesseja: strateginen suunnittelu, henkilöstöhallinto, taloushallinto, tietohallinto, laadunhallinta.
Turvakävely. on työpaikan silmämääräistä tarkastamista, jotta voit tunnistaa ja korjata mahdollisesti vaaralliset olosuhteet. Monet uskovat, että avain menestyksekkääseen työturvallisuuteen on ihmisten asenteiden muuttamisessa.
Työhyvinvointi. tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa.
Vaatimus. Tarve tai odotus, joka on ilmaistu, yleisesti tiedossa oleva tai pakollinen.
Vaatimuksen mukaisuus. ISO-johtamisjärjestelmästandardeissa asiakkaan ja sovellettavien lakisääteisten ja sääntelyvaatimusten noudattaminen.
Vaikuttavuus. Se, missä määrin suunnitellut toimenpiteet toteutetaan ja suunnitellut tulokset saavutetaan.
Velvoittavat viittaukset. Velvoittavissa viitauksissa esitetään luettelo niistä velvoittavista asiakirjoista (useimmiten standardeista) tunnuksineen ja otsikkoineen, joihin varsinaisessa tekstissä viitataan siten, että ne ovat välttämättömiä standardin soveltamiselle.
Ydin prosessi. Ydinprosessit ovat organisaation tärkeimmiksi tunnistetut prosessit. Esimerkiksi tuotekehitys, myynti ja tuotanto voivat olla organisaation ydinprosesseja.
Ympäristöpolitiikka. Yrityksen ympäristöpolitiikka kertoo, mitä yritys haluaa ympäristöhallinnallaan saavuttaa. Se myös kertoo yrityksen arvoista ja asenteista ympäristöasioita kohtaan. Politiikassa asetetaan ympäristötoiminnalle periaatteet, joita yritys pyrkii noudattamaan.