Työtapaturmia sattuu ja tapahtuu Suomessa vuosittain noin 120 000. Näistä alle 30 on kuolemaan johtavia. Työtapaturmista yli 110 000 sattuu palkansaajille ja 10 000 yrittäjille. Moni tapaturma johtaa vammautumiseen, osa invaliditeettiin. Niin asianomaiselle kuin yritykselle aiheutuu suuret menetykset ja lisäksi käytännön ongelmia. Useimmat lukijat muistanevat kuolemaan johtaneita työtapaturmia, jotkin niistä hyvinkin läheltä.

Ensimmäinen kansainvälisesti hyväksytty työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen (TTT) vaatimusstandardi ISO 45001 on saatu aikaan 2018. Kymmenet maat sorvasivat sitä pitkään, paljon yli alkuperäisen tavoiteajan. Tämä selittyy maiden erilaisella tasolla työterveys- ja työturvallisuusasioissa sekä erilaisella TTT-asenteella ja TTT-kulttuurilla.

Intiassa, Venäjällä, Kiinassa ja USA:ssa työtapaturmakuolemat ovat monta kertaa yleisempiä kuin EU:ssa. Tilastokärkenä on Turkki, jossa työtapaturmaiset kuolemat ovat yli 10 kertaa yleisempiä kuin EU:ssa ja yli 20 kertaa yleisempiä kuin Suomessa. Suomi on tapaturmakuolemilla mitattuna maapallon työturvallisimpia maita.

Työturvallisuus on parantunut Suomessa 140 vuotta

Kehitys käynnistyi Suomessa tehdastyötä koskevilla säädöksillä, joista ensimmäinen oli vuoden 1879 elinkeinoasetus. Asetus sisälsi työterveyssäädöksiä ja lisäksi se muutti työnantajan ja henkilöstön keskinäisen suhteen. Aiempi patriarkaalinen työsuhde muuttui siten, että vastuu työntekijöiden työsuojelun toteutumisesta siirtyi vuonna 1879 valtion, siis autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan, hoidettavaksi.

1880-luvulla nousivat tarkasteluun tehdastyön työtapaturmat ja sairastumiset. Työolosuhteisiin kiinnitettiin huomiota. Tunnistettiin TTT-riskejä. Niiden top 6-luettelo oli seuraava: lapsityö, yötyö, pitkät työpäivät, epäterveellinen ruoka, huono tuuletus, vaaralliset kemikaalit.

Vuonna 1898 tehtaat raportoivat teollisuushallitukselle 681 tehdastapaturmaa, joista 18 oli kuolemantapauksia. Suhteellinen kuolleisuus vuonna 1898 oli 72 työpaikkakuolemaa 100 000 palkansaajaa kohti.

Vuoteen 1961 mennessä työtapaturmaiset kuolemat vähenivät 67 % eli 24 kuolemaan 100 000 työntekijää kohti. Edelleen vuoteen 2016 mennessä luku laski 1,2 kuolemaan 100 000 palkansaajaa kohti. Ajanjaksolla 1961-2016 vähennys oli siis 95 % ja ajanjaksolla 1898-2016 yli 98 %.

Miten tähän on päästy?

Yksi kehityksen syy on lainsäädännön parantuminen ja monitasoinen työsuojeluyhteistyö, toinen on asenteiden muuttuminen, kolmas on johtamisjärjestelmien kehitys. Monella meistä on havaintoja siitä, että asenteiden muutosta tarvitaan edelleen! Menehtyyhän työpaikkakuolemissa 20 – 25 ihmistä joka vuosi. Tavoite on nolla työtapaturmaista kuolemaa. Toinen tavoite on pienentää työtapaturmaisesti invalidisoituvien määrää.

Johtamisjärjestelmiin sisältyy nyt TTT-standardi ISO 45001:2018 ja osallistaminen on yksi sen avaintermeistä. Osallistaminen on prosessi, jossa yksilöitä tai yhteisöjä tuetaan, kannustetaan tai kehotetaan osallistumaan toimintaan tai päätöksentekoon. Tarve osallistua syntyy siis jossain muualla kuin osallistujan mielessä.

Järjestelmällinen johtaminen vähentää työtapaturmakuolemien riskiä

TTT-on yhteinen asia, jota kukaan ei voi yksin omia. ”Osallistaminen” kertoo sen, että TTT:tä tarvitsee johtaa järjestelmällisesti johtamalla samalla niitä ihmisiä, jotka ovat töissä meidän yrityksessä ja organisaatiossa. Tällöin henkilöstö voi ottaa vastuuta työterveys- ja turvallisuusasioista. Sen on mahdollista johtaa parempaan työturvallisuuteen. Asia kuitenkin riippuu sinusta johtajana!

EU-tasolla tehty tutkimus kertoo, että mikäli henkilöstöllä on luottamus siihen, että heidän tekemänsä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevat havainnot ja ilmoitukset johtavat toimenpiteisiin, työtapaturmakuolemien riski vähenee. Yhtä suuri merkitys on työnjohdon aktiivisuudella.

Suurin merkitys työtapaturmaisen kuolemanriskin pienentämisessä on kuitenkin sillä, että riskien arvioinnit tehdään työpaikan omin voimin ja että TTT-asioita käsitellään säännöllisesti ja järjestelmällisesti johdon katselmuksissa ja vastaavissa.

Siis toimintajärjestelmät ajan tasalle ja käyttöön organisaationne hyödyksi!

Meillä Reseni tiimissä parasta osaamista ovat kansainväliset laatu- ja ympäristöstandardit sekä työterveys- ja työturvallisuus. Toimintajärjestelmämme onkin näiden toimintojen alustaksi suunniteltu organisaation johtamisen työkalu – mutta taipuu se moneen muuhunkin.

Johtamisen standardit ovat vain osa sitä viidakkoa, jonka sisällä organisaatiot ja tavalliset kansalaiset saavat ja joutuvat päivittäin elämään. Standardien tarkoituksena onkin helpottaa meitä toimimaan erilaisten kansainvälisten yhteisesti hyväksyttyjen toimintamallien ja ohjeiden mukaisesti. Ajatelkaapa pistorasioita, jotka ovat paljolti samoja kuin meillä Suomessa – tai mittajärjestelmää, joka suuressa osassa maailmaa perustuu SI -järjestelmään. Poikkeuksena tästä on Liberia – ja USA. Nykyisin ei tarvitse miettiä montako jalkaa on yksi kyynärä ja montako polvea on yksi reisi. Toisaalta vanhaan aikaan tiedettiin, että tuuma oli määritelty jaardin mukaan, joka taas määrittyi etäisyytenä Henrik I:n nenästä hänen peukaloonsa ja että poronkuseman kusemaväli on enimmillään 7,5 kilometriä, silloin kun ajoporon perään kuormataan mies ja ahkio.

Vanhoissa mitoissa oli myös puolensa. Paljon mukavammalta kuulostaa että paino on 1 senttaali ja rapiat tai 12 leiviskää, kuin 105 kiloa eli 0.105 tonnia.
Vanhat mitat olivat kuitenkin vaihtuvan sorttinen käsite. Suomalainen peninkulma määriteltiin vanhaan aikaan matkaksi, jossa koiran haukku kuuluu tyynessä ilmassa. Nykymitoissa se on kuusi kilometriä. Ruotsalainen peninkulmaa oli 10 kilometriä, jota ruvettiinkin käyttämää 1600 -luvulla. Ruotsalaiset ovatkin olleet aina meitä kovaäänisempiä, myös koirat. Samalla tavalla vaihtuvan sorttinen on nykyajan vaatteiden kokoluokitus: koko XL ei sovi olleenkaan meikäläisen päälle jonkun Bossin tai Hilfigerin vaatteissa. Ovat tehty nykyvaatimusten mukaan aliravittujen nuorten käyttöön. Onneksi on Dressman.

Tästä päästäänkin itse asiaan. Tämä meidän Reseni -toimintajärjestelmä on nimittäin alusta, johon voi tehdä myös muitakin kuin näitä ISO 9001 -laatujärjestelmiä. Lakien ja asetusten muutokset ovat monelle yritykselle haaste, mutta meille ne tarkoittavat makkaraa leivän päälle. Kun Rakennustuoteasetus korvasi vastaavan direktiivin muutamia vuosia sitten, tarkoitti se yli 400 hEn -standardin pakollista käyttöön ottamista EU:n jäsenmaissa. Samalla ruvettiin vaatimaan tehtaan sisäisen laadunhallinnan käsikirjoja eli FPC-manuaaleja, joita sitten tarvittaessa ulkoisesti arvioidaan, kuten ISO 9001 laatujärjestelmiä. Tästä onkin tullut minulle hommia ihan mukavasti erityisesti konepajateollisuudessa, mutta myös esimerkiksi kiviainestuotannossa ja ovissa ja ikkunoissa.

Mutta taipuu se Reseni vielä muuhunkin eli PEFC ST -alkuperän seurantajärjestelmät ja RALA -sertifikaatit voidaan rakentaa järjestelmän valikkoon. Nyt pohditaan kierrätysstandardin CE 8001 rakentamista sen lisäksi, että valmistaudumme OHSAS 18001 järjestelmän korvaamista ISO 45001 standardilla. Maailma muuttuu kovaa kyytiä, mutta mepä ollaan muutoksen mukana.

Suomalainen yrittäjä on sellainen, että jos sille tarjotaan käyttöön menetelmä, jolla voi kehittää yrityksen toimintaa, varmistaa lainsäädännön ja asiakasvaatimusten täyttyminen ja parantaa kustannustehokkuutta niin vastaus on yleensä jokin seuraavista: teoriahommia, herrojen kotkotuksia, on tässä pärjätty ennenkin, evvk. Ei auta esimerkit japanilaisten tai muiden menestystarinoista.

Menetelmä, jota alussa tarkoitin, on tietysti ja luonnollisesti laadunhallinta. Lyhyesti sanottuna menetelmä, johon on koottu parhaita järjestelmällisiä toimintatapoja menestyneistä yrityksistä.

Yleisesti me Suomessa kuvittelemme olevamme laatuasioissa parempia, kuin oikeasti olemme. Ei tarvitse miettiä muita kuin rakentamiseen liittyviä ongelmia niin kuva muuttuu oikeanlaiseksi. Paljon on vielä tekemistä!

Meiltä puuttuu pitkäjänteisyys monessa asiassa – niin myös laadunhallinnassa. Laatujärjestelmiä saatetaan rakentaa kovalla kiireellä ja tohinalla nopeasti suhtkoht hyvään kuntoon ja hetken päästä koko asia on unohdettu ja järjestelmä rempallaan. Hetkellinen tarve (usein asiakkaasta lähtenyt) ratkaistaan mutta syvällinen asioihin perehtyminen ja aitojen hyötyjen etsiminen haudataan kaiken kiireen ja aikaansaamisen jalkoihin. Saamme paljon aikaan mutta välttämättä aikaansaannokset eivät ole sitä, mitä vähänkään pitkällä tähtäimellä kaivataan.

Mitä tälle asialle voisi tehdä? Minun ehdotukseni: vaihdetaan kansa! Tai ehkä ei sittenkään: parempi on, että tehdään pitkäjänteisesti suunnitelmallista laadun kehittämistä ja hallintaa!

Vuosi, kuukausi ja kvartaalisuunnittelun vastapainoksi monipuolista liiketoimintasuunnittelua harrastava yritys katsoo useamman vuoden päähän strategista polkua päivittäessään ja tarvittaessa muuttaessaan polun suuntaa. Yksi käännös tälle strategy roadmap asialle on tiekartta.

Lähtötietona tässä suunnittelussa käytetään avoimin mielin kerättyjä havaintoja sekä dataa nykytilasta, potentiaalisista tulevista mahdollisuuksista ja riskeistä. Aikaisemmin koetuista menestystarinoista eli vahvuuksien tuomista tuloksista, mutta myös epäonnistumisiin johtaneista heikkouksista reagoida oikealla tavalla.

Strategiatyön päätuloksina syntyy erilaisia kehityshankesuunnitelmia, joita käynnistetään tiettyjen tapahtumien toteutuessa oikeaan aikaan valmistautuviksi tuloksiksi.

Tätä strategiatyöskentelyä kutsutaan laatu, ympäristö ja työturvallisuus toimintajärjestelmissä Johdon katselmukseksi, jossa yritysjohto katselee maailmaa ja tekee viisaita päätöksiä tavoittelemisen arvoisen tavoitteen eli vision toteuttamiseen johtavalla strategiapolulla.

Ei muuta kuin johto katselemaan porukalla ympäristöä ja tekemään päätöksiä kehitysaktiviteeteistä ja annetaan tälle toiminnalle nimeksi Johdon Katselmus.

Tällaiseltä voi ympäristö näyttää ja siitä sitten päätöksiä tekemään.

”Ei laatujärjestelmää kannata lähteä tekemään, ellei asiakas sitä vaadi ja suostu maksamaan järjestelmästä lisähintaa.” Kuulostaako tutulta? Mutta onko asia näin?

Laatujärjestelmä oikein ymmärrettynä on yrityksen oman toiminnan kehittämisen työkalu. Jos laatujärjestelmä tehdään vain ja ainoastaan asiakasvaatimusten takia, ei laatujärjestelmän keskeisintä tavoitetta, yrityksen toiminnan kehittämistä, ole oikeasti ymmärretty. Järjestelmän laatimisen pitäisi käynnistyä yrityksen omista kehittämistarpeista eli tarpeista täyttää lainsäädännön ja asiakkaiden vaatimukset sekä saada järjestelmällisen johtamisen avulla kustannussäästöjä toiminnasta.

Asiakasvaatimuksen pakottamana tehty järjestelmä voi toki täyttää asiakkaan tarpeet, mutta ei välttämättä palvele yrityksen itsensä toiminnan kehittämistä. Saattaa tapahtua jopa päinvastoin – laatujärjestelmästä voi tulla arjen toimintoja hankaloittava rasite.

Oma ajatteluni lähtee siitä, että järkevästi toteutettu laatujärjestelmä ei maksa, eikä sen ole tarkoituskaan maksaa, itseään takaisin suoraan asiakaslaskutuksen lisääntymisenä. Laatujärjestelmä maksaa itsensä takaisin ensisijaisesti oman toiminnan tehostumisesta ja järkevöitymisestä aiheutuvilla kustannussäästöillä. Asiakasvaatimusten täyttyminen, asiakassuhteiden vakiintuminen ja yrityksen neuvotteluaseman paraneminen ovat myöhemmin tulevia, lisälaskutuksenakin näkyviä, extroja.

”Oikein toteutettuna laatujärjestelmästä hyötyy sekä yritys että asiakas – suurimmat hyödyt tulevat kuitenkin yritykselle itselleen.” Kuulostaa hyvältä! Kyllä näin on!

Olosuhteet rinteessä olivat tuulenpuuskaiset. ”Pitää valita oikea runi, vähän vaatimattomampi reitti”, suunnittelivat lautailija ja valmentaja 12.2.2018.

Toisessa vaakakupissa oli menestys, toisessa mahdollinen vammautuminen – ”Onko tämä sen arvoista? Laskenko ollenkaan toista laskua”, pohti laskettelija.

Laski kuitenkin, laski sitä reittiä, joka oli vaatimattomampi, olosuhteisiin edes jotenkin sovitettu reitti. Tuloksena oli olympiamitali.

Miten monesti yrittäjä on yrittämisessään pohtinut mitä reittiä kannattaisi edetä – varmaan lukemattomia kertoja. Milloin minkäkin asian suhteen. Tämä kuuluu yrittäjyyteen.

Yrittäjyyteen kuuluu myös turvallisuus ja työturvallisuus. Niiden kautta edenneille se mitali on voinut olla pitkä kausi ilman tapaturmia tai matala tapaturmataajuus.

Moni yrittäjä onkin huolehtinut likipitäen kaikesta lakisääteisestä työturvallisuudesta ja joskus vielä sen ylikin.

Valitettavasti moni yritys on kuitenkin tehnyt väärin arvioituja kompromisseja turvallisuuden kanssa. – Onko merkitystä tarkastuttaa laitteita – hyvinhän nuo toimivat ja meillähän kyllä riittää ammattitaitoa nähdä, jos jokin asia alkaa mennä laitaan; ja onko sillä niin merkitystäkään, tuleeko vaikka siihen kuormausnosturin paperiin leima joka vuosi tai joka toinen? Tai ehkä vielä harvemmin? Silloinko se tarkastus kannattaa tehdä, kun on laatujärjestelmän ulkoinen auditointi?

Takaako tällainen toiminta turvallisuuden ja menestyksen?

Kaikki Tietävät vastauksen: Ei kannettu vesi kaivossa pysy, jos puuttuu turvallisuusasenne.

Vaimoni ihmettelee usein, mitä ihmettä varten minä olen juuri laatukouluttaja. Väittää, että elämiseni laatu ei ole kovinkaan laadukasta – jäljet näyttäytyvät liian usein pieninä näkyvinä poikkeamina kiiltävien kalusteiden pinnoilla ja mustien sukkieni jäljet vaalealla villamatolla. Tyypillistä pitkään avioliittoon liittyvää pilkun viilaamista – väitän minä ja vetoan silloin laadukkaaseen kokonaiskuvaan ja unohdan samalla juurisyyongelmat, joiksi vaimoni sukkiani väittää.

Olen siis laatuihminen ja touhuamisalustana on laatutalo Reseni®. En ole kuitenkaan töissä siellä, vaan olen muuttuva kustannustekijä. Olen siis yrittäjä, verkostokumppani, jolle maksetaan palveluista silloin kun aihetta on. Harvakseltaan – sanoo vaimo, jonka pitäisi olla laatuvalmentaja – ainakin kotioloissa hän on siinä erinomainen. Ihan riittävästi -sanon itse, sillä olen vähään tyytyväinen kainuulainen. Vaatimatonkin väitän minä. Tämä Reseni tekee muuten monenlaista laatu- ja yrityskoulutusta sekä kuljettajakoulutusta, sillä sen omistaa QTeam Systems Oy:n, joka pyörittää 155 kuljetusyrityksen QTeam -verkostoa.

Olen siis laatuihminen. Ja joskus vertaistukihenkilö – yrittäjäkollega, joka ymmärtää yrittämiseen liittyviä paineita – eräänlainen business koutsi, vaikka teenkin yritykselle laatujärjestelmää.

Olen myös suuren osan aikaa pilvessä, mikä on eri asia kuin olla lentokoneessa – tai olla pilvessä. Meidän toimintajärjestelmä toimii pilvipalveluna, jos sen kerran ottaa, niin eroon ei pääse, vaikka lentäisi Phukettiin. Reseni seuraa mukana, jos känny on taskussa tai padin on laittanut vahingossa matkalaukkuun. Sitä paitsi ISO tarkoittaa kansainvälisiä standardeja, joten ei kai se haittaakaan.

Tämä Reseni tarkoittaa toimintajärjestelmää, jonka avulla ohjataan yrityksen toimintaa, ympäristöasioita ja työtervettä ja turvallisuutta. Olen myös taivuttanut sen sisälle muunkinlaisia laadunhallintajärjestelmiä, kuten PEFC ST, FPC ja RALA -sertifikaatti. Itse olen suorittanut Kotkan PTO:n ja KKOL:n sekä lisäksi YAT:n YNEAT:n, NTM:n ja ajan BMW:llä, tosin vanhalla papalla. Ajokorttini on AB ja olen jatkuvasti PA.

Meidän verkostossa ollaan kaikki myös Lead auditoreja ts. meillä on valmius vetää pipoa tiukalle ja tarkastella muiden tekemiä laatuviritelmiä . Vaimo olisi synnynnäinen johtava tarkastelija, mutta sitäpä en hänelle kerro. Syy siihen miksi ollaan auditoreja on se, että meidän verkostoon kuuluu myös Finlog Audit Oy, joka tekee auditointeja ilman kansainvälistä akkreditointia. Edullisesti saa myös hyvää -ainakin auditointeja, sillä akkreditointi maksaa ja ilman sitäkin Suomessa useimmiten pärjätään.

Itse olen tähän mennessä toiminut enemmän erilaisten järjestelmien rakentamisen eli Reseni:n kuin tarkastamisen, Finlog Audit Oy:n puolella. Pitää mennä kuitenkin eteenpäin, sanoi mummo lumessa – eli nyt sukelletaan sitten rakentamisen laatuun, johon olen törmännyt rakennusliikkeiden ja maanrakennusyritysten ISO 9001 laatujärjestelmien ja Rakennustuoteasetusten mukaisten FPC -manuaalien yhteydessä. Nyt törmätään lisää, sillä olen tehnyt arvioijasopimuksen Rakentamisen Laatu RALA ry:n kanssa ja aloitamme RALA-sertifikaattien auditoinnin yhdessä Finlog Audit Oy:n pääarvioijien Jussin ja Jyrkin kanssa. Toimimme pohjoisen Suomen alueella ja vastuullamme on parin tusinan rakentamisen parissa työskentelevän yrityksen laadunhallintajärjestelmän auditointi ja raportointi RALA ry:lle. Käynnistämme samalla myös RALA- sertifikaattien Reseni -valmennuksen  puolella eli tulemme olemaan tulevaisuudessa vahva toimija rakennussektorin laadunhallinnassa.

Näissä asioissa autamme sinua mielellämme, mikäli ne liittyvät esim. ISO 9001, 14001 tai OHSAS 18001 / ISO 45001 laatujärjestelmiin. Kasvit, autot ja kaapelityöt ovat myös alan ammattilaisten hommia. Me olemme ammattilaisia laatujärjestelmäasioissa. Autokuva lainattu automyyntisivustolta.

Tulen kertomaan lisää näistä aiheista tulevien viikkojen blogeissamme. Kerro mistä haluaisit kuulla seuraavaksi, kerro tuntemuksistasi ja ota yhteyttä, niin osaamme kertoa kiinnostavista aiheista.

”Meillä mitään laatuongelmia ole. Iät kaiket on tehty samalla tavalla eikä kukaan ole päässyt nenälle hyppimään. Kunhan nuo asiakkaat eivät olisi niin veemäisiä ja huonoja maksamaan. Kukahan niitä opettaisi vähän paremmille tavoille?”

”Onhan noita yhteydenottoja tullut asiakkailta. Puhuvat reklamaatioista ja yrittävät täytättää kaiken maailman papereita. Työntekijätkin ovat ihan hoomoilasina ja ihmettelevät tämmöistä touhua.”

”Muutama viikko sitten menetettiin iso tilaus, kun ei asiakkaan mielestä osattu toimittaa tarjouskilpailussa tarvittavia papereita. Dokumentteja vai miksi ne niitä sanoi? Kaikenlaista sitä maailmaan mahtuu. Kyselivät jostain laatujärjestelmästä ja standardeista, isot ihmiset. Anna mun kaikki kestää!”

”No nyt tuo naapurifirma vei taas meiltä yhden vakioasiakkaan. Olivat kuulemma ottaneet käyttöön jotain järjestelmiä. Mitähän ne niillä kuvittelee saavuttavansa? Kumma kun ei Suomessa enää pärjää tekemällä työnsä hyvin!”

Vuosi on vaihtunut ja ihmiset palailevat toivottavasti levänneinä kukin oman sorvinsa ääreen. Reseni juhlistaa alkanutta vuotta ja tuo valoa arjen harmauteen käynnistämällä nettisivuilla blogi-kirjoitusten sarjan.

Blogi ymmärretään yleisesti niin, että se on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi henkilö tuottaa ajankohtaista sisältöä suhteellisen säännöllisesti siten, että blogissa julkaistuja aineistoja (tekstit, kuvat, videot) voi kommentoida. Reseni- blogissa kommentointi ei ole pelkästään sallittua vaan se on suorastaan toivottua.

Sisältöä blogi-sivustolle tuottavat Reseni- henkilöstön lisäksi yhteistyökumppanimme. Blogin tyylille ominaisesti haemme jutuilla spontaania ajankohtaisuutta, räväkkyyttä ja henkilökohtaisuutta pyrkien jopa joskus provosoimaan lukijaa – luonnollisesti ketään loukkaamatta. Toki pyrimme keskittymään laatuasioihin mutta joskus jutut saattavat rönsyillä yleisimpiinkin aihealueisiin.

Julkaistu sisältö edustaa täysin jokaisen kirjoittajan omia henkilökohtaisia käsityksiä ja mielipiteitä.

Ei muuta kuin seuraamaan Reseni- blogia ja kirjoittelemaan sinne teräviä palautteita ja kommentteja!