Kohti parempaa työturvallisuutta – jatkuvasti parantaen

Suojalasit silmille – parempaa työturvallisuutta?

Ennen kuin aloin kirjoittamaan, otin hieman selvää mitä liittyy työsuojelun historiaan Suomessa. Suomessa työsuojelun historia juontaa juurensa vuoteen 1889, jolloin Venäjän keisari antoi määräyksen ”teollisuusammateissa olevain työntekijän suojelemisesta”. Silloin Suomeen perustettiin kaksi ensimmäistä ammattientarkastajan tointa. Alkuvaiheessa työntekijät yllättäen vastustivat näitä parannuksia epäkohtiin, joita heidän työssään oli. Ensimmäinen työturvallisuuslaki säädettiin vuonna 1930 ja uusin versio työturvallisuuslaista on vuodelta 2002. Tämän jälkeen siihen on tullut useita uudistuksia.

Vielä lähimenneisyydessä työturvallisuus tarkoitti sitä, että yrityksen työntekijöille tarjottiin mahdollisuus käyttää henkilökohtaisia suojavälineitä mutta niiden käyttöä ei millään tavalla valvottu. Kerrottiin työpaikan palavereissa ja ilmoitustauluilla, kuinka työturvallisuus on tärkeää meidän yrityksessämme. Safety first. Tai kuinka työsuojelulle ei tehty mitään. Ajateltiin että eihän meidän työpaikallamme voi mitään sattua, kun meillä on asiat niin hyvin. Mutta kyllä niitä onnettomuuksia sattui.

Suomessa tapahtuu työtapaturmia vuositasolla edelleen todella paljon. Vuonna 2018 sattui 126 188 työtapaturmaa ja kuolemaan johtaneita tapaturmia oli 14. 90- luvulla tapaturmat vähenivät puoleen verrattuna 70- ja 80-lukuun mutta 2000-luvulle tullessa suotuisa kehitys ei ole jatkunut vaan työtapaturmat ovat tasaantuneet samalle tasolle.

Paljon on tultu eteenpäin työturvallisuuden parantumisessa keisarin julistuksesta tähän päivään mutta paljon on vielä tehtävää. Vastuullisissa yrityksissä työturvallisuutta kehitetään jatkuvasti sekä turvallisuus otetaan huomioon prosessien eri vaiheissa. Työpaikan turvallisuus pitää olla muutakin kuin, että lain määräämät velvoitteet ovat toteutettuna. Sen tulee olla ensisijainen tavoite koko johdolle ja yritykselle. Tässä muutamia lähestymiskulmia työturvallisuuden kehittämiseksi:

Johdon sitoutuminen työturvallisuuden ja työsuojelun kehittämiseen:

Kun yrityksen johto on sitoutunut luomaan työpaikasta turvallisemman, työntekijöiden motivaatio ja halu noudattaa sovittuja menettelyjä, käytäntöjä ja työsuojelupolitiikkaa paranee. Johdon tulee näyttää esimerkillään, että turvallisuus on tärkein prioriteetti sekä määrittää työsuojelun tavoitteet ja politiikka.

Välitön ja avoin kommunikaatio koko organisaation sisällä:

Luomalla avoin ja läpinäkyvä dialogi kommunikaatiolle, työntekijät ovat todennäköisemmin motivoituneempia kertomaan omista huolistaan, havainnoistaan sekä ideoistaan turvallisuuden parantamiseksi. Kun työntekijät tuntevat, että heitä kuullaan, ovat he melko todennäköisesti mukana turvallisuuden kehittämisessä. Johdon ja työntekijöiden välisen keskustelualustan luominen on tärkeää. Ottamalla työntekijät mukaan, luodaan organisaatioon vahvempi turvallisuuskulttuuri, sitoutetaan työntekijät turvallisuuden parantamiseen sekä tapahtumien kirjaamiseen.

Ennakoivat turvallisuustoimenpiteet ja mittarit:

70-luvulla ajateltiin (ja ehkä vielä vähän myöhemminkin), että hyvää työturvallisuus kulttuuria on tarjota työntekijöille henkilökohtaisia suojavälineitä. Mutta onko mitenkään mahdollista tehdä jotain toimenpiteitä ennen kuin näille suojavälineille tulee oikeasti käyttöä? Organisaation käyttöönottamilla ennakoivilla toimenpiteillä ja mittareille voidaan vähentää työtapaturmia. Hyvään työturvallisuuskulttuuriin ja toimintaan kuuluu mm. työn vaarojen tunnistaminen, tapahtumista raportoiminen, riskien arviointi, turvallisuuteen liittyvät koulutukset ja sisäiset turvallisuusauditoinnit.

Jatkuva parantaminen

Toimintaa tulee jatkuvasti arvioida ja käyttää omaan liiketoimintaan sopivia mittaristoja arvioinnin tueksi. Jatkuvan parantamisen tulee tähdätä sekä järjestelmien toimivuuden parantamiseen että olosuhteiden, ihmisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantamiseen. Jatkuvaan parantamiseen tulee osallistua koko organisaation henkilökunta. Suunnitellaan toimintaa, jonka jälkeen toimitaan. Kun on toimittu, tarkistetaan toimintaa ja tehdään tarvittavat korjaukset. Ja taas suunnitellaan.

Työterveys- ja turvallisuusstandardin käyttäminen

Vuonna 2018 tuli uusi ISO 45001 työterveys-ja turvallisuusstandardi, joka korvasi OHSAS 18001 standardin. Standardi on osoitus siitä, että näin asioihin on paneuduttu, ne ovat yritykselle tärkeitä ja niiden eteen tehdään töitä. Standardi itsessään ei vielä tee yhdestäkään työpaikasta turvallista, vaan antaa raamit tekemiselle ja toiminnan kehittämiselle.

Kun puhutaan työturvallisuudesta, usein ajatelleen fyysisiä tekijöitä. Tulevaisuudessa psyykkiseen (psykososiaalinen) turvallisuuteen liittyvät ongelmat ja kysymykset tulevat lisääntymään ja tuovat oman haasteensa työpaikoille. Näihin asioihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, mielenterveyshäiriöt ovat tällä hetkellä suurin sairauspoissaolojen syy.

Nuo edellä mainitsemani lähestymiskulmat löytyvät muun muassa standardin ISO 45001:2018 sisältä. Lähestymiskulmia ja turvallisuuteen liittyviä asioita on vielä monia lisää. Lisääntynyt työturvallisuus vaikuttaa positiivisesti myös laatuun. Suojalasit silmille- parempaa työturvallisuutta? Vastaus tuohon on, ehdottomasti…!