Hyötyä ja huvia standardeista
25.2.2019
Vaimo aina kysyy, miten viikko on mennyt ja mitä olen tehnyt ja kun alan selittelemään, että olen tuossa rakennellut ysitonnista, alustanut kymppi ysikympin auditointia ja kun avaan suuni jatkaakseni, niin tuo mokoma tuumaa, jotta tämä taitaakin olla tässä ja siirtyy muihin aiheisiin. Minusta on alkanut tuntua siltä, että taitaa tuo vaimokulta pitää minun juttujani jotenkin tylsinä. Ei kyllä kannattaisi – myy nimittäin itse vakuutuksia.
Tottahan se on, että kun alkaa miettimään mitä kaikkea sitä toimintajärjestelmäkonsulttina ja auditoijana vuoden aikana tekee, niin vastaan tulee rakennustuoteasetuksen mukaisia FPC -manuaaleja ja CE -merkkejä, laadun- ja ympäristöhallintajärjestelmiä lisättynä työterveys- ja työturvallisuusasioilla; PEFC ja FSC metsäsertifikaattien alkuperänseurantajärjestelmiä, RALA -sertifikaatin arviointeja ja uutena kansainvälisenä avauksena kansainvälisiin suuriyrityksiin kohdistuvat auditoinnit, jotka ovat Intertek -yhteistyön hedelmiä. Nämä asiat vähän monimutkaisilta kuulostavia ja joillekin niistä tulee vaistonvaraista kutinaa selkään. Ne ovat kuitenkin joillekin yrityksille todellisia kehittämisen apuvälineitä ja joillekin toisille ne ovat pakollinen vaatimus, joka pitää ne markkinoilla.
Eräs nimeltä mainitsematon yritysjohtaja on todennut, että toimintajärjestelmä on pirun hyvä työkalu käytännön toiminnan johtamisen. Ilman sitä hänellä ei ole oikein mitään hyvää johtamistyökalua. Järjestelmän avulla liiketoiminnan suunnittelu jalkautetaan resurssien hallinnan kautta prosesseihin siten, että asiakkaiden, henkilöstön ja omistajien vaatimukset ymmärretään ja toteutumista voidaan arvioida (tätä sanotaan myös konsulttijargoniksi, mutta on joskus ihan pirun hauskaa kirjoittaa sitä, joten jatkan siitä vielä vähän…). Tähän sisältyy jatkuva laadun parantaminen, jonka tavoitteena on parantaa yrityksen kannattavuutta ja asiakkaiden sitoutumista ostamaan yrityksen tuotteita ja palveluita.
Minäpä annan esimerkin edellisestä. Laadunhallintajärjestelmien käyttöön ottamisen jälkeen asiakasyritykseni liikevaihto on noussut 250.000 eurosta 1,5 miljoonaan euroon. Tähän vaikutti se, että sen lisäksi että yritys on erittäin kehityshakuinen, niin tehtaan sisäisen laadunhallintajärjestelmän sertifiointi ja CE-merkintäoikeuden saaminen kantaviin teräsrakenteisiin vakuutti ABB:n yrityksen palvelun laadusta ja kauppaa päästiin käymään ei kantavista terästuotteista. Jatkuva kehittämistyö ja asiakkaan tarpeiden mukaan joustava tuotanto ovat nyt lisänneet ostoja siten, että kaupan arvo on nyt noussut tasolle, jossa asiakas edellyttää ISO 9001 laadunhallintajärjestelmää. Tämäkin asia on hoidettu, kun FINAS akkreditoitu auditointi on nyt ohi, ja muutaman pienen poikkeaman korjauksen jälkeen sertifikaatti on seinällä. Rautarakenne ja Asennus Kuusinen Oy:n laadunhallinta täyttää siten kansainväliset vaatimukset.
Edellinen esimerkki osoittaa, että alihankintaverkostoilta voidaan vaatia varmistettua laadun hallintaa. Tämä koskee monia kansainvälisillä markkinoilla toimivia suuryrityksiä, mutta myös kotimaisia kohteita: Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalahankkeen vaatimuksiin on sisältynyt Säteilyturvallisuuskeskuksen (STUK) vaatimuksesta laatu- ja ympäristöjärjestelmät; kunnat ovat ulkoistaneet osan hoivapalveluistaan yksityisille palveluntuottajille, jolloin päästäkseen mukaan kilpailuun, yrityksillä tulee olla laatujärjestelmä. Itse hankintamenettelyssä vain hinta ratkaisee, jos pakolliset kriteerit muuten täyttyvät.
Valitettavasti myös ISO 9001 laadunhallintajärjestelmän mainetta on koeteltu, kun hoivakoteja on jouduttu sulkemaan laatuongelmien vuoksi, vaikka niillä on ollut sertifioitu laatujärjestelmä. Ongelmana on ollut toisaalta ostajien osaamattomuus valvoa yritysten palvelun laatua ja toisaalta myös se, että esimerkiksi suurilla toimijoilla on kymmeniä hoivakoteja Suomessa ja laatujärjestelmän sertifiointikäynti on kohdistunut usein vain osaan hoivakodeista. Toisaalta PK-yritysten laatujärjestelmien auditointi tehdään yleensä erittäin kattavasti, minkä johdosta ISO 9001 laadunhallintajärjestelmään kannattaa edelleen luottaa yrityksen laadunvarmistuksen takaajana.
Blogi
ISO 14001 käytännössä – ympäristövastuu ilman viherpesua
Ympäristövastuu ei ole enää vain suuryritysten asia. Asiakkaat kysyvät. Kumppanit edellyttävät. Julkiset hankinnat pisteyttävät. Rahoittajat arvioivat. Mutta monessa pk-yrityksessä herää kysymys: Onko…
Lue lisääReklamaatiot eivät ole ongelma – ne ovat kehitystyökalu
Reklamaatio herättää lähes aina saman tunteen: harmitus. Mitä meni pieleen? Kuka teki virheen? Mitä tämä maksaa? Mutta kokeneessa ja kehittyvässä yrityksessä ajatus…
Lue lisääUlkoistettu laatupäällikkö – fiksu ratkaisu pk-yritykselle
Moni pk-yritys tunnistaa tilanteen: Laatujärjestelmä pitäisi rakentaa tai päivittää Sertifiointi on tulossa Sisäiset auditoinnit pitäisi tehdä Kilpailutuksissa kysytään ISO-sertifikaattia Mutta talossa ei…
Lue lisääMiksi tarjous häviää? Laadun rooli kilpailutuksissa
Oletteko joskus hävinneet tarjouskilpailun ja jääneet miettimään: missä kohtaa tämä kääntyi meitä vastaan? Hinta oli kilpailukykyinen. Osaaminen kunnossa. Referenssit hyviä. Silti valinta…
Lue lisääHSEQ-arviointi metsäalalla – mikä on riittävä taso ja miten siihen päästään?
Mikä on riittävä HSEQ-taso metsäalan pk-yritykselle – ja pitääkö kaiken olla kerralla valmista? Tässä blogissa käymme läpi, mitä HSEQ-arviointi oikeasti tarkoittaa, mitä…
Lue lisääJohtamisjärjestelmä, laatujärjestelmä vai laadunhallintajärjestelmä – vai sittenkin toimintajärjestelmä?
Systemaattisesta laatutyöstä puhuttaessa käytetään eri termejä, jotka kuulostavat lähes samalta, mutta joiden merkitykset saattavat vaihdella kontekstin mukaan. Erityisesti käsitteet johtamisjärjestelmä, laatujärjestelmä, laadunhallintajärjestelmä…
Lue lisääUutiset
Pekka Ovaska – mahdollistaja vailla vertaa
Pitkän uran laatukonsulttina ja kouluttajana tehnyt Pekka Ovaska on ollut keskeinen osa Reseni Oy:n kumppaniverkostoa jo yli vuosikymmenen ajan. Nyt, 30 vuoden yrittäjäuran ja yli 15 vuoden laatutyön jälkeen, Pekka...
Lue lisääJanne Törrönen vahvistaa Reseni Oy:n asiantuntijakumppaniverkostoa
Resenin kumppaniverkosto vahvistuu, Janne Törrönen liittyy mukaan yhteistyöhön.
Lue lisääReseni Oy Joulutervehdys
Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme. Toivotamme teille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta. (lisää…)
Lue lisääSertifikaatit Reseni Oy:lle
ISO 9001:2015, ISO 14001:2015, ISO 45001:2018 Sertifikaatit Reseni Oy:lle
Lue lisääJarno Saarinen Reseni Oy:n kehitys- ja vastuullisuusjohtajaksi
Reseni Oy on nimittänyt Jarno Saarisen kehitys- ja vastuullisuusjohtajaksi 1.12.2024 alkaen.
Lue lisääHanketiedote
Reseni Oy on aloittanut eSalkku -järjestelmän kehittämishankkeen. Hankkeessa kehitetään uusia ominaisuuksia eSalkku- ja eSalkku Mobiili-tietojärjestelmäpalveluihin. Hankkeen aikataulu on 02/2024 – 02/2026. Hanke on EU:n osarahoittama. Lisätietoa Reseni Oy Marko Leinonen...
Lue lisää