Eino Simonen
Suomalainen yrittäjä on sellainen, että jos sille tarjotaan käyttöön menetelmä, jolla voi kehittää yrityksen toimintaa, varmistaa lainsäädännön ja asiakasvaatimusten täyttyminen ja parantaa kustannustehokkuutta niin vastaus on yleensä jokin seuraavista: teoriahommia, herrojen kotkotuksia, on tässä pärjätty ennenkin, evvk. Ei auta esimerkit japanilaisten tai muiden menestystarinoista.
Suomalainen laatutaso maailman parasta?
27.4.2018Suomalainen yrittäjä on sellainen, että jos sille tarjotaan käyttöön menetelmä, jolla voi kehittää yrityksen toimintaa, varmistaa lainsäädännön ja asiakasvaatimusten täyttyminen ja parantaa kustannustehokkuutta niin vastaus on yleensä jokin seuraavista: teoriahommia, herrojen kotkotuksia, on tässä pärjätty ennenkin, evvk. Ei auta esimerkit japanilaisten tai muiden menestystarinoista.
Menetelmä, jota alussa tarkoitin, on tietysti ja luonnollisesti laadunhallinta. Lyhyesti sanottuna menetelmä, johon on koottu parhaita järjestelmällisiä toimintatapoja menestyneistä yrityksistä.
Yleisesti me Suomessa kuvittelemme olevamme laatuasioissa parempia, kuin oikeasti olemme. Ei tarvitse miettiä muita kuin rakentamiseen liittyviä ongelmia niin kuva muuttuu oikeanlaiseksi. Paljon on vielä tekemistä!
Meiltä puuttuu pitkäjänteisyys monessa asiassa – niin myös laadunhallinnassa. Laatujärjestelmiä saatetaan rakentaa kovalla kiireellä ja tohinalla nopeasti suhtkoht hyvään kuntoon ja hetken päästä koko asia on unohdettu ja järjestelmä rempallaan. Hetkellinen tarve (usein asiakkaasta lähtenyt) ratkaistaan mutta syvällinen asioihin perehtyminen ja aitojen hyötyjen etsiminen haudataan kaiken kiireen ja aikaansaamisen jalkoihin. Saamme paljon aikaan mutta välttämättä aikaansaannokset eivät ole sitä, mitä vähänkään pitkällä tähtäimellä kaivataan.
Mitä tälle asialle voisi tehdä? Minun ehdotukseni: vaihdetaan kansa! Tai ehkä ei sittenkään: parempi on, että tehdään pitkäjänteisesti suunnitelmallista laadun kehittämistä ja hallintaa!